Blogi | Rakennettu hyvinvointi Aalto Works -maailmanperintöesityksessä

Rakennettu hyvinvointi

Tutkittua tietoa rakennetun ympäristön muutoksista 1945 – 1990

Selaa sisältöä aiheen mukaan

Vuosikymmenet

1940-luku 1950-luku 1960-luku 1970-luku 1980-luku 1990-luku

Inventointeja

Aina ajan tasalla – kuinka koulukiinteistöjen tila kartoitettiin Oulussa Amuri. Rakennetun kulttuuriympäristön inventointi 2016. Espoon koulujen sektori-inventointi Joensuun keskustan kulttuuri- ja rakennushistoriallinen selvitys osayleiskaavaa varten Kaavoituksen historia rakennetun ympäristön inventoinnissa Kaukovainion inventointi Oulussa Keski-Suomen modernin rakennusperinnön inventointi: uutta kokemusta ja tietoa maakunnalle ja kaikille paikkakunnille Opintiellä: helsinkiläisiä koulurakennuksia 1880–1980 Pirkanmaan seurakuntatalot 1945–2000 Siltamäen inventointi Helsingissä Turun keskustan ulkopuolisten alueiden koulujen inventointi ja arvottaminen 2016 Vantaan kouluinventointi 2016–2017

Selvityksiä

Kasvun yliopistoista muutosten kampuksiin Martinlaakson koulun rakennushistoriallinen selvitys Muutoksen kampukset Roihuvuoren ala-asteen rakennushistoriallinen selvitys ja inventointi Terveyttä kaikille – keskussairaalat 1940-luvulta 1980-luvulle Terveyttä kaikille – terveyskeskukset 1970-luvulta 1990-luvulle Terveyttä kaikille – terveystalot ja kunnanlääkärintalot 1940-luvulta 1960-luvulle Terveyttä kaikille - B-mielisairaalat 1950-luvulta 1970-luvulle

Korjausesimerkkejä

Helsingin kaupunginteatterin peruskorjaus Julkisivuvalaistus rakennushistoriallisesti arvokkaassa kohteessa – esimerkkinä Helsingin kaupunginteatterin peruskorjaus Kirjaston peruskorjaus ja restaurointi Seinäjoen Aalto-keskuksessa Koulujen talotekniikka korjaushankkeessa Koulun korjaushankkeen hyvä hallinta Martinlaakson koulu Meilahden tornisairaala – näkökulmia peruskorjaukseen Piha- ja puistosuunnittelu rakennushistoriallisesti arvokkaassa kohteessa – esimerkkinä Helsingin kaupunginteatterin peruskorjaus Rekolan koulu Roihuvuoren ala-asteen peruskorjaus Tie peruskorjaukseen – Roihuvuoren ala-aste

Uusimpia artikkeleita

Vaaleankeltainen, yksikerroksinen rakennus, jossa on punainen harjakatto ja kaksi suurta kattoikkunaa. Rakennuksen keskellä on valkoinen savupiippu ja kolmionmuotoisia ikkunoita. Etuosassa on useita suorakaiteen muotoisia ikkunoita ja ovia, ja taustalla näkyy vihreitä puita kirkkaassa päivänvalossa.

Lastentarha- ja päiväkotirakennukset Suomessa 1940–1990-luvuilla

Ensimmäiset lastentarhoiksi tarkoitetut rakennukset suunniteltiin Suomessa 1900-luvun alussa. Ne rakennettiin kodinomaisiksi, maalaiskodin ihanteita kuvastaviksi ja lasten mittakaavaisiksi paikoiksi. Lastentarhojen rakentaminen oli melko vähäistä ennen toista maailmansotaa. 1940–1960-luvuilla uusia rakennuksia valmistui jo aiempaa enemmän, mutta tilanne muuttui ratkaisevasti, kun laki lasten päivähoidosta (1973) viitoitti tietä päiväkotirakennusten määrän kasvulle. Suunnittelu oli varsin säänneltyä tasa-arvoista yhteiskuntaa tavoiteltaessa. 1980-luvun nousukausi ja postmoderni arkkitehtuuri kirvoittivat uudenlaista rakentamista, jossa pyrittiin luomaan lapsille kiinnostavia leikin paikkoja sekä yllätyksellisiä ja vaihtuvia tilaratkaisuja.

Hiekkakentistä leikkipuistoihin – rakennetut leikin paikat 1940–1980-lukujen Suomessa

Leikkikenttien rakentaminen aloitettiin Suomessa 1800-luvun lopulla. Varhaiset leikkikentät olivat pelkistettyjä, mutta leikkivälineet lisääntyivät 1900-luvun kuluessa. Vuosisadan puolenvälin jälkeen kenttien määrä alkoi kasvaa ja niiden toimintaa kehitettiin. Leikkipaikoista ja niihin liittyvistä koko- ja etäisyyssuosituksista tuli suunnittelukeskustelujen toistuvia teemoja. 1970-luvulla luotiin ensimmäiset valtakunnalliset leikkipaikkojen määrää ja laatua koskevat rakennussuositukset. Vaikka leikille omistetut puistot ovat muuttuneen yli satavuotisen historiansa aikana monin tavoin, on ajatus kaupungin lapsille ja leikille omistetusta tilasta säilynyt ennallaan. Tässä tekstissä leikkiympäristöjen kehitystä tarkastellaan etenkin niitä koskevien suunnitteluohjeiden ja suositusten valossa.

Koulurakennus ja sen pääsisäänkäynti sekä piha-alue. Koulun julkisivut ovat vapaamuotoisia, pyöreästi kaartuvia ja ne on muurattu punatiilestä. Polkupyörätelineet on sijoitettu lähelle pääsisäänkäyntiä.

1980- ja 1990-lukujen koulut – normisidonnaisuudesta monitoimitiloihin ja oppimisympäristöihin

Peruskoulu vakiintui 1980- ja 1990-luvuilla koko maassa. Kouluhallituksen rahoitusjärjestelmä ja viraston julkaisemat yleiskirjeet ja mitoitusohjeet ohjasivat koulurakentamista vielä 1980-luvulla. Valtion rahoitusjärjestelmä purettiin 1990-luvun alkupuolella, jolloin koulurakentamisen rahoitus siirtyi vähitellen kokonaan opetuksen järjestäjien, kuntien vastuulle. Koulujen suunnittelu alkoi vapautua normisidonnaisuudesta, ja koulujen arkkitehtuuri, muoto ja tilarakenne alkoivat monipuolistua ja rikastua.

Edellinen Seuraava

Blogit

Luminen piha, jonka reunoilla on kaksi punatiilitaloa. Keskellä pihaa on luminen mänty.

Rakennettu hyvinvointi Aalto Works -maailmanperintöesityksessä

Tammikuussa 2025 Suomi esitti modernin hyvinvointivaltion rakentamisesta kertovaa sarjaa UNESCOn maailmanperintölistalle. Ehdotus koostuu 13:sta Arkkitehtitoimisto Alvar Aallon suunnittelemasta rakennuksesta ja alueesta. Kansaneläkelaitoksen päätoimitalon – suomalaisen hyvinvointivaltion päärakennuksen – ohella kaikki muutkin ovat tukeneet eri yhteisöjen hyvinvointia ja kertovat omalla yksilöllisellä tavallaan hyvinvointivaltion modernista rakentamisesta.

Suojelun käsitteistö ja kriteeristö kaipaavat tuoreuttamista

Sotien jälkeistä arkkitehtuuria puretaan nyt vauhdilla. Voisiko rakennusten suojelua ja säilyttämistä edistää uudistamalla termistöä tai laskemalla teknisen käyttöiän rimaa?

Syksyllä otettu kuva keltaiseksi rapatusta kaksikerroksisesta rakennuksesta. Etualan asvalttipäällysteisessä ylämäessä pudonneita lehtiä.

Kiertotalous ja rakennetun ympäristön arvot puntarissa

Siirtyminen tuhlaavaisesta purkamisesta ja uudisrakentamisesta kestävään korjaus- ja muutosrakentamiseen on ympäristösyistä välttämätöntä. Siirtymä kertakäyttökulttuurista kiertotalouteen edellyttää kokonaisvaltaista muutosta totutuissa menettelytavoissa – myös uusia tapoja tarkastella olemassa olevaa rakennettua ympäristöä ja siihen sisältyviä arvoja.