Vantaan kouluinventointi 2016–2017
Susanna Paavola
Vantaan koulujen inventointitarve tuotiin esille Suojeluasiain neuvottelukunnassa syyskuussa 2013. Tarve johtui muun muassa lisääntyneistä lausuntopyynnöistä, jotka liittyivät koulujen purkamiseen, lakkauttamiseen ja korjausprosesseihin. Kaupunginmuseo halusi inventoinnin, joka antaa kokonaiskuvan kaikista yli 30 vuotta vanhoista Vantaan kouluista, koulurakennusten määrästä, ikäjakaumasta ja rakennustyypeistä.
Vantaalle tehtiin arkkitehtuuripoliittinen ohjelma 2013–2015. Rakennushistorialliset inventoinnit sisällytettiin ohjelman kärkihankkeisiin. Kouluinventointi esitettiin ensimmäiseksi selvitykseksi, joka toteuttaisi ohjelman tavoitteita. Kaupunginmuseon rakennustutkijat laativat 2014 alustavan projektisuunnitelman ja kartoittivat yhteistyökumppaneita kaupunkiorganisaation sisältä, etenkin maankäytön toimialalta, joiden kanssa selvityksen kustannukset jaettaisiin. Kaupunkisuunnittelu ja Tilakeskus lupautuivat yhteistyökumppaneiksi, ja rahoituspäätös saatiin maankäytön apulaiskaupunginjohtajalta huhtikuussa 2016.
Työryhmä ja aikataulu
Kaupunginmuseo halusi inventoinnin tehtäväksi suoraan museon Kirsti-kulttuuriympäristötietokantaan, jotta karttuva tieto on heti käytössä ja käytännöllisimmässä muodossa. Esitimme tutkijan palkkaamista tehtävään konsulttitoimeksiannon sijaan. Halusimme kokeilla mallia, jossa museon rakennustutkijat olisivat aktiivisesti mukana arvotusprosessissa ja jakamassa tutkijalle tuntemustaan vantaalaisista koulurakennuksista. Museon rakennustutkijat olivat avanneet tietokantaan kohteet yli kolmekymmenvuotiaista koulurakennuksista ja tallentaneet niihin arkistojen lähdemateriaalit vuosien 2014 ja 2015 aikana.
Hyväksytyssä projektisuunnitelmassa tutkijalle varattiin työaikaa kuusi kuukautta: kaksi kuukautta katselmuksiin ja valokuvadokumentointiin kohteissa, kaksi arkistotyölle ja kaksi tietojen syöttämiselle tietokantaan ja arvottamiselle. Koska aikataulu oli laaja-alaiselle työlle tiukka, suunnitelmassa linjattiin, että koulurakennuksista inventoidaan vain tärkeimmät sisätilat, kuten aulat, juhlasalit, käytävät jne. Huonekortti-tasoiseen tutkimukseen aika ei riittänyt.
Tutkija palkattiin museolle elokuun 2016 ja helmikuun 2017 väliseksi ajaksi. Tutkija lähti heti kuvaamaan koulukohteita. Koulujen henkilökuntaa informoitiin hyvissä ajoin inventoinnista, ja suurin osa kouluisännistä tai rehtoreista otti inventoijan lämpimästi vastaan, kierrätti koulutiloissa ja jakoi arvokasta tietoa kiinteistöjen historiasta. Valokuvissa ei saa näkyä lapsia, mikä vaati tutkijalta aikataulusuunnittelua ja nopeaa reagointia, mutta rajoituksesta ei tullut isoa ongelmaa.
Tutkijan apuna oli pienohjausryhmä, johon kuuluivat kaupunginmuseon rakennustutkijat sekä Tilakeskuksen hankearkkitehti, joiden kalentereista varattiin ajat palaverille kahden viikon välein. Näin varmistui, että kireässä aikataulussa työskentelevä tutkija saa tukea prosessia hidastavissa ongelmissa ja voi keskustella tutkimustuloksista. Työn laajempi ohjausryhmä kokoontui kolme kertaa.
Yllätyksiä toivat muun muassa koulukäytöstä poistuneet kohteet, joiden olemassaolo paljastui usein kohdekäynneillä haastattelujen yhteydessä. Kohdemäärä kasvoi inventoinnin aikana noin kymmenellä koulurakennuksella. Inventoitaviin kohteisiin oli projektisuunnitelmassa päätetty ottaa mukaan myös koulukäytöstä poistuneet mutta koulurakennuksiksi alkujaan rakennetut kohteet, jotta muodostuu kokonaiskuva Vantaalla rakennetuista kouluista. Etenkin vanhat käyttötarkoitukseltaan muuttuneet puukoulut ovat iso kokonaisuus.
Koulujen arvottaminen
Kohteiden kulttuurihistoriallinen arvottaminen tehtiin heti kohdekäyntien jälkeen pienohjausryhmässä. Arvottaminen perustui sekä rakennustyypeittäin että ikäluokittain tehtyyn vertailuun. Ennen inventointityötä hypoteesi oli, että koulurakennuskannasta erottuisivat koululaitoksen kehityksen ja opetuspoliittisten linjausten mukaisten suunnitteluperiaatteiden mukaan toteutetut koulut. Lopulta arvotus toteutettiin vuosikymmenittäin, kuitenkin siten, että tyylillisesti toiseen ikäryhmään kuuluvia rakennuksia myös vertailtiin eri ryhmien kesken (esim. 1980-luvun koulu, joka oli toteutettu 1970-luvun tyyliin, arvotettiin molemmissa ryhmissä). Arvottamisen pohjaksi otettiin museon tietokannassakin käytössä olevat rakennusperintölain mukaiset periaatteet, joissa punnitaan kohteiden harvinaisuutta, tyypillisyyttä, edustavuutta, alkuperäisyyttä, historiallista kerroksisuutta sekä historiallista todistusvoimaisuutta. Näiden lisäksi arvotettiin vielä kohteiden rakennustaiteellisia ja ympäristöarvoja. Tiedonkeruu ja arkistotyö jatkuivat arvottamistyön lomassa.
Kaupunginmuseo pitää inventoinnin toteutusta onnistuneena. Koska arvottamistyössä oli pienohjausryhmässä jäsen Tilakeskuksesta ja ohjausryhmässä lisäksi Kaupunkisuunnittelun edustaja, voitiin arvoluokituksista ja inventoinnin tuloksista keskustella laajemmin kuin museon sisällä. Arvottamispalavereja varten kukin pienohjausryhmään kuuluva luki tietopaketin arvotettavista kouluista, jolloin kohteet tulivat kaikille tutuiksi – sen lisäksi, että tieto on alusta asti tietokannassamme.
Olimme varautuneet tiukkaan aikatauluun ja tehneet kalenteriin ajoissa kokousvaraukset. Tutkijan työpiste oli rakennustutkijoiden huoneessa, mikä mahdollisti tuen tietokantaongelmissa tai muissa järjestelyissä. Tämä osaltaan takasi sujuvan prosessin. Ensisijaisen tärkeää oli tutkijan ammattiosaaminen, kyky hallita isoja tietomääriä ja aikatauluttaa työn kulku. Tässä suhteessa olimme erittäin onnekkaita! Inventointityön aikana ja sen jälkeen tutkija on pitänyt esitelmiä inventoinnista ja sen tuloksista Kaupunkisuunnittelun, Rakennusvalvonnan ja Tilakeskuksen henkilökunnille, Kulttuuripalveluille, Suojeluasianneuvottelukunnalle ja Historiatoimikunnalle. Tietoa on levitetty selvityksestä ja sen tuloksista hyvin kaupunkiorganisaation sisällä ja medioissa.
Vantaan kouluista ja niiden historiasta, kouluinventoinnin työprosessista ja koulujen arvottamisesta on kirjoitettu yksityiskohtaisesti työraportissa, joka on tällä sivustolla luettavissa, samoin kuin valikoima tietokantaan tallennetuista koulukohteista. Kaikki inventointikohteet käsittävää raporttia ja sen julkaisua harkitaan. Toistaiseksi rakennuskohtaiset tiedot ovat kaupungin virkamiesten käytössä sähköisen tietokannan kautta.
Kirjoittaja
Susanna Paavola, kaupunginmuseon rakennustutkija, Vantaan kaupunki
Artikkeli on julkaistu 2017.
Tutustu Vantaan kouluinventointiin
Load pdfTutustu inventointiesimerkkeihin