Aina ajan tasalla – kuinka koulukiinteistöjen tila kartoitettiin Oulussa
Mika Huhtala ja Pia Krogius
Rakennusomaisuuden arvon säilyttäminen on Liikelaitos Oulun Tilakeskuksen tehtävä. Koska kiinteistökannasta tarvitaan kokonaiskuva, kehitettiin Oulussa kiinteistötyökalu. Kiinteistötyökalu tuottaa tietoa omaisuuden tilasta sekä mahdollistaa arvot tunnistavan ja arvoa nostavan korjaamisen.
Oulussa kiinteistöomaisuuden määrä kasvoi huomattavasti 2013 kuntaliitoksen johdosta. Kokonaiskuvan muodostaminen iältään, sijainniltaan, arkkitehtuuriltaan ja ylläpidon laadultaan vaihtelevasta kiinteistökannasta oli haasteellista. Kuntaliitoksen takia palveluverkkoa oli tarve rakentaa kustannustehokkaammin. Opetussuunnitelman uudistusten tiedostettiin vaikuttavan koulutiloihin.
Tarvittiin yksi alusta, työkalu, jonka avulla kiinteistöjä voi vertailla ja joka palvelee koko kaupunkiorganisaatiota ajantasaisesti ja helppokäyttöisesti. Kehitystyötä ohjasi sisäisistä organisaatioista koottu ohjausryhmä. Alullepanija oli Liikelaitos Oulun Tilakeskus. Sen lisäksi mukana oli sivistys- ja kulttuuripalvelut (SIKU), jonka aluerehtoreista ja rehtoreista koottu apujoukko mahdollisti tiedon kulun, keräämisen ja jalkauttamisen. Pohjois-Pohjanmaan museo (PPM) tuki konsulttien tekemää koulujen kulttuurihistoriallista ja arkkitehtonista arvottamista. Oulun Tietotekniikka (OTT) prosessoi työkalun teknistä kehitystä. Oulun kaupungin Yhdyskuntapalveluiden Maa- ja mittausyksikön mukanaolo liittyi kiinteistökehitykseen ja tietojärjestelmien käyttöön. Ohjausryhmä takasi työkalun kehittymisen kunkin tarpeisiin soveltuvaksi. Työkalu toteutettiin konsulttivetoisesti.
Työkaluun sisällytettiin kaikki kaupungin omistamat koulukäytössä olevat koulukiinteistöt, joita on yhteensä lähes sata. Oulun kaupungin laajalla alueella koulukiinteistötyypit vaihtelevat pienestä kyläkoulusta monumentaaliseen kaupunkikeskustan rakennukseen, jälleenrakennusajan kansakoulusta lähiön peruskouluun. Koulujen ikähaarukka on lähes 200 vuotta. Koulukiinteistön rakennukset voivat käyttötarkoitukseltaan olla hyvin erilaisia (kuten ulkohuussi, opettajan sauna, aitta, kellari) tai kiinteistössä voi olla eri aikoina rakennettuja laajennuksia. Suuri haaste oli luoda työkalusta väline, joka kohtelee erilaisia kiinteistöjä tasapuolisesti. Vaikka kehitystyö aloitettiin koulukiinteistöistä, työkalun tuli soveltua myös muille käyttötarkoitukseltaan yhtenäisille kiinteistöille, esimerkiksi kirjastoille tai päiväkodeille.
Työkalukokonaisuuteen määriteltiin neljä osa-aluetta. Tietoa tuotettiin 1) rakennusten teknisistä ominaisuuksista ja ylläpidosta, 2) sijainnista palveluverkossa suhteessa kaupunkirakenteeseen ja käyttäjiin, 3) tilojen käyttötarkoituksen mukaisesta toiminnallisuudesta sekä 4) kulttuurihistoriallisesta ja arkkitehtonisesta arvosta. Neljästä aihealueesta koostettiin pisteytysjärjestelmän avulla numeraalinen ja graafinen tilasto, joka mahdollisti kiinteistöjen suhteellisen ja helppotajuisen vertailun.
Kulttuurihistorialliset ja arkkitehtoniset arvot sisällytettiin teknisten, palveluverkkoon ja toiminnallisuuteen liittyvien arvojen rinnalle pisteyttäen. Pisteytys perustui koulurakennusten inventointiin, joka tehtiin rakennuksia ulkopuolelta tarkastellen. Koulut valokuvattiin, jolloin kiinteistöistä tallentui yhdenaikainen kokonaiskuva. Koulujen historiaan perehdyttiin ja kiinteistöistä kirjoitettiin ytimekäs luonnehdinta. Karttunut tieto vietiin pisteytettynä työkaluun sekä kirjallisena inventointina viranomaiskäytössä olevaan KIOSKI-tietokantaan.
Tiedonkeruun jälkeen työkalu otettiin vaiheittain käyttöön 2015. Työkalun käyttöönoton myötä kiinteistöjä tarkastellaan moniarvoisemmin, ja tarkastelu on tuonut kulttuurihistorialliset ja arkkitehtoniset arvot osaksi kiinteistöjen arvon määrittelyä ja korjausten toteutusta. Koulurakennusten arvostus on lisääntynyt ja ymmärrys koulurakennuksista identiteetin luojina kasvanut.
Kirjoittajat
Mika Huhtala, rakennuttajapäällikkö, Liikelaitos Oulun Tilakeskus.
Pia Krogius, kaavoitusarkkitehti, Oulun kaupungin kaavoitus, yleiskaavatiimi.
Artikkeli on julkaistu 2017.