Hyvinvointi-Suomen rakennuskulttuuri vuodesta 1945
Suomen rakennuskanta ja infrastruktuuri ovat nuoria; yli 80 prosenttia niistä on syntynyt 70 viimeksi kuluneen vuoden aikana. Nämä rakennukset ja ympäristöt ovat meille arkipäiväisiä ja itsestään selviä. Ne ovat niin lapsuuden maisemaamme kuin ominta elinympäristöämmekin. Silti niitä ei aina nähdä rakennusperintönä. Siksi yhteistä keskustelua niiden arvoista, säilyttämisestä ja käytöistä tarvitaan.
Kulttuuriympäristön nuorimmat kerrostumat ja niiden säilyttäminen ja suojeleminen ovat jo esillä kaavahankkeissa, kulttuuriympäristöselvityksissä ja korjausrakentamisessa. Inventointeja ja tutkimuksia on tehty ja tehdään eri puolilla maata. Niitä tarvitaan kuitenkin lisää, samoin kuin laajempia analyysejä.
Moderni yhteiskunta muuttui voimakkaasti
Taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti kiihkeän kasvun ja kehityksen vuosikymmenet muuttivat myös rakennettua ympäristöä. Suomi kaupungistui nopeasti, noin 25 vuodessa. Teollisuus siirtyi kaupunkikeskustoista laitamille ja kehitysalueavustusten turvin myös maaseudulle. Maatalous supistui ja teollistui. Ihmisiä muutti maalta kaupunkeihin paitsi töihin tehtaisiin myös ennen kaikkea palvelualoille. Maaseutua tyhjeni etenkin Itä- ja Pohjois-Suomessa.
Rakennemuutos vaikutti myös elämäntapoihin. Ihmisten elinympäristö vaihtui maaseudun yksittäistaloista kaupunkilähiöiden kerrostaloihin. Tehokas infrastruktuuri oli tärkeä osa modernia yhteiskuntaa. Autoistuminen ja siihen liittyvä rakentaminen, kuten tiet, paikoitusalueet ja huoltoasemat, muuttivat maisemaa maaseudullakin. Energiatuotantoa vahvistettiin. Pohjois-Suomen jokiin rakennettiin vesivoimalaitoksia samalla kun kivihiilen ja öljyn käyttöä lisättiin voiman ja lämmön lähteenä. Neuvostoliitosta vedettiin Suomeen maakaasuputki, ja ensimmäinen ydinvoimala aloitti toimintansa Loviisassa 1977.
Sosiaali- ja terveyspalvelut ulotettiin kaikkien saataville. Yhteiskunta otti vastuuta myös lasten päivähoidosta. Kouluikäisten määrä kasvoi sotien jälkeisinä vuosikymmeninä. Kansa- ja oppikoulujärjestelmästä siirryttiin peruskouluun. Ammatillinen koulutus ja yliopistoverkosto laajenivat.
Vapaa-aika lisääntyi ja kulutustottumukset muuttuivat. Valintamyymälät ja lähiöiden ostoskeskukset yleistyivät 1960-luvulla ja automarketit ja pysäköintihallit 1970-luvulta lähtien. 1980-luvulta alkaen ostoskeskukset muuttuivat katetuiksi gallerioiksi ja oleskelutiloiksi.
Huomisen perintö
Modernin yhteiskunnan muutos vaikutti merkittävästi elinympäristöömme kaupungeissa, taajamissa ja maaseudulla. On tärkeää selvittää, mitä hyvinvointi-Suomen rakentama perintö on, mikä siinä on kestävää ja säilyttämisen arvoista. Päämääränä on lisätä 1900-luvun jälkipuolella syntyneiden ympäristöjen arvostusta kulttuuriperintönä.
Moderni yhteiskunta muuttui voimakkaasti
Taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti kiihkeän kasvun ja kehityksen vuosikymmenet muuttivat myös rakennettua ympäristöä. Suomi kaupungistui nopeasti, noin 25 vuodessa. Teollisuus siirtyi kaupunkikeskustoista laitamille ja kehitysalueavustusten turvin myös maaseudulle. Maatalous supistui ja teollistui. Ihmisiä muutti maalta kaupunkeihin paitsi töihin tehtaisiin myös ennen kaikkea palvelualoille. Maaseutua tyhjeni etenkin Itä- ja Pohjois-Suomessa.
Rakennemuutos vaikutti myös elämäntapoihin. Ihmisten elinympäristö vaihtui maaseudun yksittäistaloista kaupunkilähiöiden kerrostaloihin. Tehokas infrastruktuuri oli tärkeä osa modernia yhteiskuntaa. Autoistuminen ja siihen liittyvä rakentaminen, kuten tiet, paikoitusalueet ja huoltoasemat, muuttivat maisemaa maaseudullakin. Energiatuotantoa vahvistettiin. Pohjois-Suomen jokiin rakennettiin vesivoimalaitoksia samalla kun kivihiilen ja öljyn käyttöä lisättiin voiman ja lämmön lähteenä. Neuvostoliitosta vedettiin Suomeen maakaasuputki, ja ensimmäinen ydinvoimala aloitti toimintansa Loviisassa 1977.
Sosiaali- ja terveyspalvelut ulotettiin kaikkien saataville. Yhteiskunta otti vastuuta myös lasten päivähoidosta. Kouluikäisten määrä kasvoi sotien jälkeisinä vuosikymmeninä. Kansa- ja oppikoulujärjestelmästä siirryttiin peruskouluun. Ammatillinen koulutus ja yliopistoverkosto laajenivat.
Vapaa-aika lisääntyi ja kulutustottumukset muuttuivat. Valintamyymälät ja lähiöiden ostoskeskukset yleistyivät 1960-luvulla ja automarketit ja pysäköintihallit 1970-luvulta lähtien. 1980-luvulta alkaen ostoskeskukset muuttuivat katetuiksi gallerioiksi ja oleskelutiloiksi.
Rakennettu hyvinvointi -sivuston aihealueet liittyvät 1900-luvun jälkipuoliskon keskeisiin yhteiskunnallisiin ilmiöihin
- Elinkeinorakenteen muutos, maaltamuutto, kaupungistuminen
- Liike-elämän ja markkinatalouden kehittyminen
- Infrastruktuurin rakentaminen
- Tieteen ja teknologian, rakennustuotanto mukaan lukien, kehitys
- Kulutustottumusten muutokset ja vapaa-ajan lisääntyminen
- Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen
- Koulutuksen laajeneminen
- Julkisen hallinnon uudelleen organisointi
Huomisen perintö
Modernin yhteiskunnan muutos vaikutti merkittävästi elinympäristöömme kaupungeissa, taajamissa ja maaseudulla. On tärkeää selvittää, mitä hyvinvointi-Suomen rakentama perintö on, mikä siinä on kestävää ja säilyttämisen arvoista.
Ajan kuluessa kulttuuriperintö karttuu jatkuvasti ja käsitys siitä elää ja kehittyy. Rakennetun perinnön kohdalla tämä merkitsee yhä nuoremman rakennuskannan huomioimista ja siihen liittyvien arvojen ja merkitysten tunnistamista.