Viherympäristöt
Viherympäristöjen, kuten puistojen, suunnittelu liittyy kiinteästi kaupungistumiseen. Kaupunkien ja muiden taajamien ohella viheraluesuunnittelu on ollut osa muun muassa liikennealueiden, kuten kanavien ja teiden toteutusta. Kunnilla on ollut keskeinen rooli viherympäristöjen suunnittelussa, toteutuksessa ja ylläpidossa.
Kaupunkivihreä on monimuotoista, se ulottuu lähiympäristön ja korttelipihojen istutuksista laajoihin viherkokonaisuuksiin ja kaupunkimetsiin. Suunnittelussa korostuvat esteettisyys ja ekologisuus toiminnallisuuden rinnalla. Leikkipuistot sijaitsevat usein viheralueen yhteydessä. Niiden suunnittelussa ja toteutuksessa toiminnallisuus korostuu verrattuna muihin puistotyyppeihin.
Muutos on viherympäristöjen ominaisuus: ne vaihtelevat vuodenaikojen mukaan ja istutusten kasvaminen on vääjäämätöntä. Kaupunkivihreä on avainasemassa, kun pyritään luomaan toiminnallisia, esteettisiä ja ekologisesti kestäviä kaupunkiympäristöjä. Viherrakentaminen on myös yksi kaupunkien täydennysrakentamisen näkökulma.
Maisema- ja puutarhasuunnittelijoiden ammattikunnan kehitys on keskeinen osa hyvinvointivaltion kehitystarinaa 1900-luvun loppupuolella. Suunnittelijoiden työn tunnistaminen on erityisen tärkeää jatkuvassa muutoksessa olevien viherympäristöjen yhteydessä.
Tietokannat
Maisemasuunnittelijoiden suunnitelmia on tallennettu Arkkitehtuurimuseon ja Lepaan puutarhamuseon kokoelmiin. Aineistoja ja niihin liittyviä tietoja on jaettu Arkkitehtuurimuseon Finna-sivustolla sekä Turun yliopiston maisemantutkimuksen paikkatietotutkimusta kokoavalla sivustolla:
Puutarhoja ja maisemia – Maisemasuunnittelijat Arkkitehtuurimuseon kokoelmissa