Blog
Kouluista kulttuurikeskuksiin: hyvinvointiyhteiskunnan rakentuminen arkkitehtuurikilpailuissa
Arkkitehtuuri- ja designmuseolla on juhlistettu arkkitehtuurikilpailujen 150-vuotista historiaa laajalla hankkeella, jossa OKM:n rahoituksella on digitoitu noin 15 000 palkittuihin kilpailuehdotuksiin liittyvää mustavalkokuvaa, täydennetty ja siistitty museon kilpailuja koskevaa tietokantaa ja toteutettu kilpailuja koskeva audio-opastus. Lisäksi museo on juuri julkaissut Petri Kentalan kirjoittaman laajan kilpailujen historiaa tutkivan katsausartikkelin, jonka tuottamaan taustatietoon myös tämä teksti perustuu.
Previous blogs
Modernia maakunnissa – näyttävästi esillä vai kainona katveessa?
Suomi on moderni maa – ainakin rakennuskantaan katsoen, sillä noin 90 prosenttia rakennetusta ympäristöstämme on syntynyt vuoden 1940 jälkeen. Moderni rakennusperintö kouluineen, kauppakeskuksineen ja terveysasemineen on meille kaikille tuttua arkiympäristöä. Vuodenvaihteessa 2025–2026 Museovirastossa valmistauduttiin tulevaan RKY-päivitykseen tarkastelemalla, miltä modernin rakennusperinnön tilanne näyttää maakunnittain tarkasteltuna.
Rakennettu hyvinvointi Aalto Works -maailmanperintöesityksessä
Tammikuussa 2025 Suomi esitti modernin hyvinvointivaltion rakentamisesta kertovaa sarjaa UNESCOn maailmanperintölistalle. Ehdotus koostuu 13:sta Arkkitehtitoimisto Alvar Aallon suunnittelemasta rakennuksesta ja alueesta. Kansaneläkelaitoksen päätoimitalon – suomalaisen hyvinvointivaltion päärakennuksen – ohella kaikki muutkin ovat tukeneet eri yhteisöjen hyvinvointia ja kertovat omalla yksilöllisellä tavallaan hyvinvointivaltion modernista rakentamisesta.
Suojelun käsitteistö ja kriteeristö kaipaavat tuoreuttamista
Rakennussuojelu ja luonnonsuojelu ovat kaukaisia serkkuja, joilla on paljon yhteisiä juuria. Tällä hetkellä ne ovat kumpikin yhteisessä murroksessa. Samaan tapaan kuin luonnonsuojelun puolella suurelle yleisölle suunnattu viesti on siirtynyt painottamaan kokonaisten ekosysteemien ja biosfäärin suojelua valioyksilöiden sijaan, laajeneva rakennusperintökäsitys painottaa kaiken koskaan rakennetun mahdollisimman laajamittaista säilyttämistä. Joukkoihin on liittynyt yhä laajemmin muutakin kuin suojeluun ja historiaan erikoistunutta arkkitehtikuntaa.
Kiertotalous ja rakennetun ympäristön arvot puntarissa
Siirtyminen tuhlaavaisesta purkamisesta ja uudisrakentamisesta kestävään korjaus- ja muutosrakentamiseen on ympäristösyistä välttämätöntä. Siirtymä kertakäyttökulttuurista kiertotalouteen edellyttää kokonaisvaltaista muutosta totutuissa menettelytavoissa – myös uusia tapoja tarkastella olemassa olevaa rakennettua ympäristöä ja siihen sisältyviä arvoja.
1970-luku tulee!
